Ihmisoikeuksien puolustaminen EU:n ulkopuolella 

Euroopan parlamentti puolustaa ihmisoikeuksia äänekkäästi ja herkeämättä kaikkialla, myös EU:n rajojen ulkopuolella.

Euroopan parlamentti on koko unionin tapaan vaatinut kaikkia maita panemaan täytäntöön ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset.

Parlamentti pyrkii myös varmistamaan, että kaikki EU:n kansainväliset toimet – kauppa ja apu mukaan lukien – ovat linjassa sen ihmisoikeusperiaatteiden kanssa.

Monien vuosien ajan keskeisiä kysymyksiä olivat kuolemanrangaistus ja kidutus. Sittemmin parlamentin huolenaiheidenlistalle ovat uusina asioina tulleet muun muassa laiton kauppa ja digitaaliset oikeudet.

Euroopan parlamentin puhemies ottaa kantaa väärinkäytöksiin julkisissa lausunnoissa ja kokouksissa.

Ulkoasiainvaliokunta ja ihmisoikeuksien alivaliokunta tuovat esiin rikkomuksia ja loukkauksia ja auttavat muita parlamentin jäseniä suuntaamaan keskustelun keskeisiin aiheisiin.

Kaikki parlamentin jäsenet yhdistävät voimansa torstai-iltapäivisin parlamentin Strasbourgin istuntojen aikana. Kyseinen aika on varattu keskusteluille ja ”kiireellisille päätöslauselmille” ihmisoikeuskysymyksistä.

Nämä ponnistelut ovat myös tuottaneet tuloksia.

Eräät hallitukset ovat punninneet uudelleen toimintaansa muun muassa kuolemanrangaistuksen langettamisen suhteen. Lisäksi eräät kansalliset parlamentit ovat muuttaneet tai hylänneet parlamentin päätöslauselmissa arvosteltuja lakeja.

Euroopan parlamentti myöntää vuosittain mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon ihmisoikeuksia ja perusvapauksia puolustaville ihmisille tai organisaatioille.

Palkinto on kolmen vuosikymmenen varrella tuonut huomiota kamppailulle ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien puolesta viidessä maanosassa.

Joissakin tapauksissa palkinto on ollut tunnustus niille, jotka ovat kärsineet ryhdyttyään vaatimaan vapautta kotimaassaan.

Tästä on esimerkkinä vuoden 2015 Saharov-palkinnon saaja bloggaaja Raif Badawi, joka vangittiin Saudi-Arabiassa sananvapauden puolustamisesta.

Tällaisin perustein myönnettiin myös vuoden 2017 palkinto Venezuelan demokraattiselle oppositiolle ja maan sadoille poliittisille vangeille.

Joinakin vuosina palkinnon tarkoituksena on ollut tuoda tunnustusta ihmisille, joiden ihmisoikeustyö on saanut alkunsa henkilökohtaisista – ja joskus myös tuskallisista – kokemuksista.

Vuoden 2014 Saharov-palkinnon saaja, Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiva lääkäri Denis Mukwege on sanonut, että hän ”sattui törmäämään” sodassa raiskattujen ja kaltoin kohdeltujen naisten ongelmiin. Hän on sittemmin omistanut elämänsä yli 40 000 uhrin hoitamiseen kotikaupunkiinsa sairaalassa, ja hän on myös tuonut asialle kansainvälistä huomiota.

Mukwege ja kaikki muut palkinnonsaajat ovat edelleen yhteydessä toisiinsa Saharov-palkinnon verkoston kautta, ja verkosto mahdollistaa myös heidän yhteytensä Euroopan parlamentin jäseniin ja kansalaisyhteiskuntaan. Näin voidaan lisätä yhteistyötä ihmisoikeusasioissa.