 |
| |||||
 |
 |
| Elämäkerta |
|
Nicole Fontaine syntyi vuonna 1942 Normandiassa. Hänen isänsä oli lääkäri ja isovanhempansa opettajia. Hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1962 ollessaan 20-vuotias, ja poliittisten opintojen tutkinnon (Institut d'Etudes politiques de Paris) vuonna 1964. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1969. Fontaine on asianajaja ja kuuluu Hauts-de-Seine-departementin asianajajakuntaan. Fontaine vastasi lähes 20 vuoden ajan maanlaajuisesti yksityisen koululaitoksen ja valtiovallan välisistä arkaluonteisista suhteista katolisen koululaitoksen pääsihteeristössä, ensin oikeudellisena neuvonantajana, sitten apulaispääsihteerinä vuosina 1972 - 1981 ja lopuksi yleisasiamiehenä vuosina 1981 - 1984. Hän oli osallistui neuvotteluihin ja oli usein myös alullepanija lainsäädännön ja hallinnon uudistuksissa, joilla kahden vuosikymmenen ajan kehitettiin valtion ja julkiseen koulutoimeen sopimussuhteessa olevien yksityisten oppilaitosten välisiä suhteita tasapainottavaa lainsäädäntöä. Fontainen laajalevikkisestä väitöskirjasta, joka käsitteli nimenomaan valtion ja julkiseen koulutoimeen sopimussuhteessa olevien yksityisten oppilaitosten suhdetta, on otettu neljä painosta: sitä pidetään nykyään kiistatta yhtenä alan perusteoksista. Fontaine oli Ranskan opetushallituksen johtokunnan jäsen vuosina 1975 - 1981 ja kuului sen pysyvään jäsenistöön vuosina 1978 - 1981. Vuosina 1980 - 1984 hän istui talous- ja sosiaalikomiteassa jossa hän muun muassa esitti raportin kustannustoimipolitiikasta. Kesäkuussa 1984 Fontaine valittiin Euroopan parlamenttiin, heti Pariisissa järjestetyn suuren mielenosoituksen jälkeen, jonka seurauksena koululaitos vapautettiin ja koulurauha saavutettiin. Ensimmäisenä toimikautenaan Fontaine keskittyi parlamenttityössään tulevaisuuden alaan, joka on jää yhä etusijalle asetettujen taloudellisten kysymysten varjoon: kansalaisten Eurooppa. Tällä saralla hän keskittyi erityisesti hankkeisiin, jotka liittyivät nuorisoon, yhdistystoimintaan ja tutkintojen vastavuoroiseen tunnustamiseen, joka on avaintekijä tavoiteltaessa työvoiman liikkuvuutta ja sijoittautumisvapautta kautta Euroopan yhteisön. Fontaine toimi lähinnä kolmen eri valiokunnan jäsenenä: oikeusasioita ja kansalaisten oikeuksia käsittelevä valiokunta, kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevä valiokunta ja naisten oikeuksien valiokunta. Heinäkuussa 1989 Fontaine valittiin uudelleen Euroopan parlamenttiin Simone Veilin johtamalta keskustalaiselta listalta; hänet valittiin samalla myös parlamentin varapuhemieheksi. Varapuhemiehenä hän kuului parlamentin puhemiehistöön ja edusti parlamenttia Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisessä sekavaltuuskunnassa. Tammikuussa 1994 Fontainen poliittinen ryhmä, Euroopan kansanpuolueen ryhmä, nimitti hänet pysyväksi jäseneksi Maastrichtin sopimuksella perustettuun sovittelukomiteaan, jonka tehtävä on ratkaista lainsäädäntömenettelyn loppuvaiheen kiistat Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä. Hän oli ainoa ranskalainen pysyvä jäsen tässä komiteassa. Fontaine toimi myös Euroopan parlamentin COSAC-valtuuskunnan puheenjohtajana; COSAC on Eurooppa-asioihin erikoistuneiden valiokuntien konferenssi, joka toimii jäsenvaltioiden parlamenttien ja Euroopan parlamentin yhteistyöfoorumina. Kesäkuun 1994 europarlamenttivaalien alla Fontaine julkaisi teoksen, jonka tarkoitus oli lisätä Euroopan parlamentin tuntemusta kansalaisten keskuudessa: "Les députés européens: Qui sont-ils? Que font-ils?" (Keitä ovat Euroopan parlamentin jäsenet ja mitä he tekevät?). Kesäkuussa 1994 Fontaine valittiin Euroopan parlamenttiin kolmanneksi toimikaudeksi. Heinäkuussa hänet myös valittiin jälleen varapuhemieheksi, ja hänestä tuli annettujen äänten määrän perusteella ensimmäinen varapuhemies. Hän säilytti asemansa tammikuussa 1997. Ensimmäisenä puhemiehenä hän toimi yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa sovittelukomitean puheenjohtajana. Elokuussa 1997 Fontaine julkaisi yhteisön tukimuotoja koskevan oppaan "L'Europe de vos initiatives" ja lokakuussa 1998 kansantajuisen version Amsterdamin sopimuksesta ("Le traité d'Amsterdam, à l'intention de ceux qui aimeraient s'intéresser à l'Europe si elle était moins obscure."). Kotimaassaan Ranskassa Fontaine on UDF-puolueen varapuheenjohtaja ja siten myös puolueen toimeenpanevan komitean ja puoluehallituksen työvaliokunnan jäsen. Fontaine valittiin François Bayroun johtamalla listalla toiseksi eniten ääniä saaneena Euroopan parlamentin jäseneksi kesäkuussa 1999. Nicole Fontaine oli ehdolla Euroopan parlamentin puhemieheksi vastaehdokkaanaan Mario Soares ja valittiin puhemieheksi ääntenenemmistöllä ensimmäisellä äänestyskierroksella 20. heinäkuuta 1999. |
| © European Parliament | Responsible Website : Hélène Lanvert |